Joitakin kreikkalaisia keksintöjä käytetään nykyään päivittäin, kun taas toisia käyttävät oman alansa ammattilaiset. Heidän havaintonsa tähtitieteen, matematiikan ja maantieteen alalla olivat uraauurtavia useilla erilaisilla tieteenaloilla. On aika vilkaista niitä tarkemmin.
Alla on joitakin jännittäviä ja hämmästyttäviä keksintöjä, jotka kuvastavat heidän panostaan parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä kreikkalaiset sitten keksivät muuta kuin wolf gold?
Kreikkalaisia keksintöjä
Olympialaiset
Nykyään olympialaiset ovat maailmanlaajuinen ilmiö. Mutta tiedätkö, mistä ne ovat saaneet alkunsa?
Ensimmäiset merkinnät olympialaisten järjestämisestä ovat vuodelta 776 eaa., jolloin kokki nimeltä Coroebus voitti ainoan lajin – 192 metrin (630 jalan) pituisen juoksukilpailun, jota kutsuttiin nimellä “stade”, ja hänestä tuli olympiavoittaja.
Kisoja oli kuitenkin todennäköisesti järjestetty jo monta vuotta tuohon aikaan. Ne pidettiin joka neljäs vuosi Olympiassa, läntisellä Peloponnesoksen niemimaalla, josta nimikin juontaa juruena. Nämä antiikin kisat olivat osa uskonnollista juhlaa, jolla kunnioitettiin Zeus-jumalaa.
Nykyaikaiset olympialaiset alkoivat vuonna 1896 pääasiassa paroni Pierre de Coubertinin ponnistelujen ansiosta, jotka saivat alkunsa vierailusta antiikin olympiapaikalla. Ensimmäiset nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin Ateenassa, Kreikassa. Mukana oli 280 osallistujaa 13 maasta (kaikki miehiä), jotka kilpailivat 43 lajissa, joihin kuuluivat yleisurheilu, voimistelu, uinti, paini, pyöräily, tennis, painonnosto, ammunta ja miekkailu.
Astrolabi
Astrolabi on yksi merkittävimmistä antiikin Kreikan keksinnöistä. Sitä käytettiin tähtitieteellisten mittausten, kuten taivaankappaleiden korkeuksien, tekemiseen.
Sen keksimisen katsotaan usein kuuluvan Claudius Ptolemaiokselle, kuuluisalle kreikkalaiselle tähtitieteilijälle, joka eli Rooman valtakunnassa 2. vuosisadalla jKr., tai vielä aikaisemmin, Pergan Apolloniukselle vuosina 220-150 eKr. tai Hipparkhokselle. Se oli pohjimmiltaan analoginen laskin, jolla pystyi ratkaisemaan useita tähtitieteellisiä ongelmia.
Teatteri
Näytelmän, elokuvan tai musikaalin katsominen on nykyään tärkeä viihteen lähde ihmisille kaikkialla maailmassa. Tiesitkö kuitenkin, että antiikin kreikkalaiset esittivät teatterin sellaisena kuin me sen nykyään ymmärrämme?
Varhainen draaman muoto syntyi Kreikassa noin 6. vuosisadalla eaa. Vaikka teatteri Intiassa saattoi edeltää tätä, kreikkalainen versio vaikutti teatterin myöhempään kehitykseen lännessä.
Kreikkalaiset dramaturgit ovat nykyisen teatteritaiteen isiä ja he loivat myös näytelmiä useissa eri tyylilajeissa, kuten tragediassa, komediassa ja satiirissa. Monet heidän kirjoittamistaan näytelmistä ovat edelleen ajankohtaisia ja ovat osaltaan muokanneet modernia länsimaista kulttuuria.
Antiikin kreikkalaiset rakensivat myös teattereita, joihin mahtui satoja tai tuhansia ihmisiä.
Nosturi
Nosturit ovat äärimmäinen apu, kun sinun on nostettava raskaita esineitä rakennusta rakennettaessa tai siirrettäessä tarvikkeita paikasta toiseen. Nykyään emme voi kuvitella rakennusmaailmaa ilman nostureita.
Mutta tiedätkö, milloin ja kuka sen keksi? Arkeologit ovat löytäneet nostureita antiikin Kreikasta 6. vuosisadan loppupuolelta eaa., joten ne ovat toinen tärkeä antiikin Kreikan keksintö.
Papa-koe
George Papanikolaou – Kreikan lääkintäjoukkojen veteraani – loi kohdunkaulan syövän seulontamenetelmän. Tämä testi havaitsee muutokset kohdunkaulan soluissa ennen syövän kehittymistä.
Tämän ansiosta lääkärit ovat voineet hoitaa kohdunkaulan syöpää aikaisemmin, mikä on parantanut miljoonien naisten tilannetta. Vaikka tämä ei olekaan muinaisten kreikkalaisten teknologiaa, on se kuitenkin erittäin tärkeä asia nostettavaksi esille!
Papa-testin käyttöönotto vähensi kohdunkaulan syövästä johtuvia kuolemantapauksia lähes 70 prosentilla viimeisten 50 vuoden aikana. Kreikka on siis lahjoittanut maailmalle uskomattomia keksintöjä myös lääketieteen alalla, eikä pelkästään kulttuurin.
Vesimylly
Tällä muinaiskreikkalaisella teknologialla oli suurempi vaikutus nykyteknologiaan kuin nykyihminen osaa arvatakaan. Vesivoiman käyttäminen vehnän jauhamiseen mahdollisti sen, että vehnästä voitiin tehdä massatuotantona tuotettu peruselintarvike jollainen se nykyään on.
Kreikkalaiset keksivät vesimyllyjen kaksi pääkomponenttia, vesipyörän ja hammaspyörästön. Varhaisimpia todisteita vesivoimalla toimivasta myllystä ja siitä jauhetusta vehnästä on kreikkalaisen insinöörin Philon Bysantin (n. 280-220 eaa.) kirjoittamissa teknisissä tutkielmissa.
Arkhimedeen ruuvi
Vesiruuvi on kone, joka siirtää vettä matalalta alueelta kastelukosteikkoihin puutarhakäytössä. Vesi pumpataan kääntämällä putken sisällä olevaa ruuvinmuotoista pintaa ja vesi liikkuu.
Arkhimedes ei keksinyt nimeään kantavaa ruuvia, mutta hän kirjoitti teoriaa sen taustalla olevista matemaattisista periaatteista, ja tämä kirjoitus johti siihen, että ruuvi liitettiin hänen nimeensä.
Lopuksi
Kreikkalaiset ovat olleet aikojen saatossa edelläkävijä. Sivilisaatiotasolla he ovat olleet yksi tärkeimmistä länsimaista kulttuuria ja teknologiaa luoneista kansakunnista. Kreikkalaiset ovat luoneet monia tänä päivänä meille erittäin tärkeitä menetelmiä ja teknologioita, joista nykypäivänä tärkeitä välineitä on kehitetty yksi toisensa jälkeen paremmaksi.
Yhä edelleen Kreikalla on vahva asema Euroopassa, ja kulttuurin kehtona se on ollut osaltaan luomassa monia asioita. Mitä muuta saammekaan tältä ikiaikaiselta kansalta vielä nähdä? Se jää nähtäväksi.
