Turun Vanhan Suurtorin alta kaivettiin seitsemän vuotta sitten esiin keskiaikainen käymälä. Turkulaistutkijat ovat nyt selvittäneet, mitä WC:n pohjalla oikein oli.
Kaivauksista löytyi muun muassa muinaisten suomalaisten kasvijäännöksiä, kotitalousjätettä ja ulostejäämiä. Löydökset kertovat sekä keskiaikaisten turkulaisten ruokavaliosta että kaupungin kansainvälisestä kaupankäynnistä.
Muinaisia löytöjä aina 1300-luvulle saakka
Turun vanhan Suurtorin laidalla sijaitsee katedraalikoulu, Turun ruotsinkielinen Katedralskolan i Åbo -lukio, jonka alta kaivettiin seitsemisen vuotta sitten esiin vanhan Turun raunioita. Kaivauksista paljastui muun muassa yksi vanhimmista käymälöistä, joka on tutkimusten mukaan peräisin jo 1400-luvun puoliväliltä. Löydöissä mennään siis taaksepäin rutkasti enemmän kuin yksikään pikacasino tai muu nykyajan viihdyke on ollut olemassa.
Ikivanhan käymälän lisäksi alueelta löytyi myös jäämiä ja kotitalousjätteitä, joiden historia ulottuu aina 1350-luvulle saakka.
Suurin osa jätteiden orgaanisista aineosista katoaa usein vuosien saatossa, mutta niistä löytyneet siemenet eivät. Nämä kertovat sekä keskiaikaisen Turun kaupungin kansainvälisestä kaupankäynnistä että turkulaisten ruokatottumuksista.
Mia Lempiäinen-Avic, kasvihistoriaan erikoistunut arkeologi Turun yliopistosta on kertonut mielenkiintoisimmaksi yksittäiseksi löydöksi meleguettapippurin siemenen. Kyseinen Afrikassa kasvava kasvi oli etenkin keskiajan Euroopassa erittäin suosittu mauste aina siihen asti, kunnes tänä päivänä huomattavasti tunnetumpi mustapippuri syrjäytti sen mennen tullen. Löydöksistä käy siis ilmi, että jo keskiajalla suomalaiset saivat tuontitavaroita jopa Afrikasta saakka.
Meleguettapippurin lisäksi esiin kaivetusta käymälästä on löytynyt myös muita ulkomailta tuotuja elintarvikkeita, kuten viinirypäleen, hirssin ja viikunan siemeniä. Suomalaisessa ruokapöydässä on siis jo aikoinaan seurattu maailman valtavirtoja, jonka vuoksi ruokapöydän antimet ovat olleet hyvin samanlaisia kuin myös muualla Euroopassa.
Löydökset kertovat myös keskiajan hygieniasta
Lempiäinen-Avic kertoo, että kaivauksista löytyi myös esimerkiksi humalakasvin pyöreitä pähkylöitä, joita on saatettu mahdollisesti käyttää lääkkeenä.
Lisäksi kaivauksista on löydetty muun muassa puutikkuja, joita keskiaikaiset turkulaiset ovat käyttäneet mitä luultavammin takapuolensa puhdistamiseen.
Myös erilaisten rikkakasvien jäänteitä on kaivettu esiin. Näitä on mahdollisesti käytetty vessakäynnin jälkeen kuivikkeena – samaan tyyliin kuin nykyajan kesämökkien kuivavessoissa käytettävää puunkuori- ja puuaineskuiviketta. Pehmeitä sammalia on sen sijaan luultavasti käytetty WC-paperin tapaan pyyhkimiseen.
Turun Biologisessa museossa aukesi hiljattain aiheeseen liittyvä, hauskasti nimetty Kappas, kakkaa! -niminen näyttely, jossa aiheesta innostuneet voivat tutustua erilaisiin jätöksiin. Näyttely on esillä aina 20.11.2022 saakka.
Vuoden 2017 kaivaukset herättivät mielenkiinnon myös ulkomailla
Vuonna 2017 Turussa tehtiin löytö, joka huomioitiin myös ulkomaita myöten. Katedralskolanin koulun liikuntasalin alta löydettiin porvareiden kotien raunioita, joiden historia ulottuu jopa 1300-luvulle saakka. Espanjankielinen National Geographic vertasi näitä raunioita jopa Pompeijiin, vanhaan roomalaiseen kaupunkiin, joka hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79.
Kaivauksista löydetyt kaksi asuinrakennusta sijaitsivat keskiaikaisen Luostarin jokikadun varrella. Kummastakin näistä oli siis suora pääsy joen rantaan, mikä kertoo tonttien arvokkuudesta. Erään lattian alta löytyi myös palasia tuontikeramiikasta. Nämä arvokkaat astiat kertovat myös siitä, että kyseisellä paikalla on asunut varsin varakasta väkeä.
Itse rakennukset tuhoutuivat vuoden 1827 Turun palossa, joista jäi jäljelle ainoastaan kellarikerrokset sekä osa ensimmäisestä asuinkerroksesta. Nämä jäivät myöhemmin piha-alueen alle, jonka päälle rakennettiin 1900-luvun alussa juurikin kyseinen aiemmin mainitsemamme liikuntasali.
Muita mielenkiintoisia historiallisen ajan löytöjä
Turussa on tehty kaivauksia keskiaikaisen kaupungin alueella, mutta myös alueilla, jonne kaupunkiasutus levisi vasta 1600- ja 1700-luvulla. Kaupunkiarkeologisissa kaivauksissa löytyneitä esineitä on paljon. Olosuhteet ovat olleet hyvin hapettomat ja kosteat, jonka vuoksi myös esimerkiksi puu ja nahka ovat säilyneet – harvemmin kuitenkin täysin ehjinä, vaan ennemminkin pienempinä palasina.
Kaivauksista on löytynyt muun muassa lasi- ja saviastioiden palasia, veitsien tuppia, neuloja, lukkoja, avaimia, nahkajalkineita, ikkunalasia, kaakeliuunien kaakeleita, värttinänpyöriä, laukkuja, solkia, tekstiilien palasia, helmiä, arpakuutioita, sormuksia, vöitä, kirjoituspuikkoja, rahoja, ongenkoukkuja ja verhon kohoja. Löydetyt esineet kertovat hyvin muinaisen Turun kaupungin arkipäiväisestä elämästä.
Turun museokeskuksella on mittava arkeologinen esine- ja näytekokoelma, jossa on reilut 100 000 alanumeroa. Kaikki museon löydöt sijoittuvat joko esihistorialliseen (ennen 1150-lukua jKr.) tai historialliseen aikaan.
Esinekokoelmista löytyy myös joitain hieman harvinaisempia löydöksiä, kuten kirjoitustaulukoteloita ja keskiaikaisia pyhiinvaellusmerkkejä. Näytekokoelmissa säilytetään sen sijaan esimerkiksi rakennefragmentteja, maanäytteitä ja eläinten luita.
Kokoelmia käytetään erilaisissa tutkimushankkeissa, mutta myös museokeskuksen erilaisissa näyttelyissä. Kokoelmien esineitä lainataan silloin tällöin myös muihin näyttelyihin.
