asd

Miksi Neuvostoliitto Hajosi

Tärkeät päivämäärät ja numerot

Aika Tapahtuma Yksityiskohdat
1985 Mikhail Gorbachev valitaan Uudistukset: Glasnost ja Perestroika
1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Vaikutus talouteen ja luottamukseen
1989 Berliinin muuri murtuu Symboloi itäblokin hajoamista
1990 Baltian maat julistavat itsenäisyyden Liettua, Latvia ja Viro eroavat
Elokuu 1991 Elokuun vallankaappausyritys Kiihdyttää Neuvostoliiton hajoamista
Joulukuu 1991 Neuvostoliitto virallisesti hajonnut 15 uutta itsenäistä valtiota

Johdanto

Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 oli monimutkainen prosessi, johon vaikutti useita tekijöitä, kuten taloudellinen taantuma, poliittiset uudistukset, kansallisten liikkeiden nousu ja kylmän sodan loppuminen. Neuvostoliitto, joka oli ollut yksi maailman suurvalloista, hajosi lopulta 15 itsenäiseksi valtioksi.

Politiikka ja Gorbachevin uudistukset

Glasnost ja Perestroika

Mikhail Gorbachevista tuli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri vuonna 1985. Hän aloitti kaksi merkittävää uudistusohjelmaa: glasnost (avoimuus) ja perestroika (uudelleenrakentaminen).

Glasnost antoi kansalaisille enemmän sananvapautta ja mahdollisti kritiikin hallitusta kohtaan. Perestroika pyrki uudistamaan taloutta sallimalla jonkin verran markkinataloutta ja yksityisomistusta. Nämä uudistukset kuitenkin heikensivät kommunistisen puolueen otetta vallasta ja loivat perustan kansallisille liikkeille.

Elokuun vallankaappausyritys

Elokuussa 1991 joukko konservatiivisia kommunistijohtajia yritti kaapata vallan pysäyttääkseen Gorbachevin uudistukset. Vallankaappaus epäonnistui, mutta se heikensi entisestään Neuvostoliiton hallintoa ja kiihdytti hajoamisprosessia. Boris Jeltsin, Venäjän federaation presidentti, nousi vallankaappauksen vastustuksen johtohahmoksi, mikä vahvisti hänen asemaansa.

Taloudelliset ongelmat

Taloudellinen taantuma

Neuvostoliiton talous oli jo vuosikymmeniä kärsinyt tehottomuudesta ja alhaisesta tuottavuudesta.

Talouskasvu oli hidasta, ja perus- ja kulutustavaroista oli jatkuvaa pulaa. Perestroikan taloudelliset uudistukset pahensivat tilannetta lyhyellä aikavälillä, mikä johti inflaatioon ja elintason laskuun. Öljyn hinnan romahdus 1980-luvulla vähensi merkittävästi Neuvostoliiton tuloja, mikä heikensi sen taloutta entisestään.

Tšernobylin onnettomuus

Vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus pahensi taloudellisia ongelmia entisestään. Onnettomuus aiheutti valtavat taloudelliset kustannukset ja heikensi Neuvostoliiton hallinnon uskottavuutta sekä kotimaassa että ulkomailla. Tämä lisäsi kansalaisten epäluottamusta hallintoa kohtaan ja vahvisti itsenäisyysliikkeitä (WorldAtlas).

Kansallisten liikkeiden nousu

Neuvostoliitto oli monikansallinen valtio, jossa asui yli 100 eri kansallisuutta. Gorbachevin glasnost-politiikka antoi tilaa kansallisille liikkeille, jotka vaativat itsenäisyyttä ja irtautumista Neuvostoliitosta. Baltian maat Liettua, Latvia ja Viro julistivat itsenäisyytensä ensimmäisinä, ja niiden esimerkkiä seurasivat muut neuvostotasavallat.

Kylmän sodan loppu

Kylmän sodan päättyminen ja Itä-Euroopan kommunistihallintojen romahtaminen 1980-luvun lopulla heikensivät Neuvostoliiton asemaa. Berliinin muurin murtuminen vuonna 1989 oli symbolinen hetki, joka merkitsi Itä-Euroopan kommunistivallan loppua ja kiihdytti Neuvostoliiton hajoamista.

Johtopäätös

Neuvostoliiton hajoaminen johtui monista tekijöistä, kuten Gorbachevin uudistuksista, taloudellisista ongelmista, kansallisten liikkeiden noususta ja kylmän sodan päättymisestä.

Nämä tekijät yhdessä johtivat siihen, että Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991 ja tilalle syntyi 15 itsenäistä valtiota.

- Mainos -spot_img

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here

Uutiset

Viimeaikaiset