Tärkeät päivämäärät ja numerot
| Aika | Tapahtuma | Yksityiskohdat |
|---|---|---|
| n. 1250 eaa. | Troijan sota alkaa | Helenan sieppaus |
| 1194-1184 eaa. | Arvioitu sodan kesto | 10 vuotta |
| n. 750 eaa. | Homeros kirjoittaa Iliadin | Ensimmäinen kirjallinen kuvaus |
| 1870 | Troijan rauniot löydetään | Heinrich Schliemannin kaivaukset |
Johdanto
Troijan sota on yksi tunnetuimmista ja kiehtovimmista legendoista antiikin Kreikan historiassa. Tämä sota käytiin mykeneläisten kreikkalaisten ja Troijan kaupungin välillä noin 12. tai 13. vuosisadalla eaa. Sota on tunnettu pääasiassa Homerosin eepoksista, “Iliadista” ja “Odysseiasta”, jotka kuvaavat sodan sankareita ja tapahtumia.
Sodan syyt ja taustat
Troijan sota sai alkunsa, kun Troijan prinssi Paris sieppasi Spartan kuningattaren Helenan, joka oli Menelaoksen, Spartan kuninkaan, vaimo.
Tämä teko johti siihen, että Menelaos pyysi apua veljeltään, Mykenen kuninkaalta Agamemnonilta, joka kokosi suuren armeijan kreikkalaisia sankareita, kuten Akhilleuksen, Odysseuksen ja Ajaksen, sekä yli tuhannen laivan laivaston, ja purjehti Troijaan vaatimaan Helenan palauttamista.
Sodan kulku
Sota kesti kymmenen vuotta ja oli täynnä monia merkittäviä taisteluita ja tapahtumia. “Iliadissa” kuvataan erityisesti sodan viimeisiä vaiheita, mukaan lukien Akhilleuksen ja Hektorin välinen kaksintaistelu.
Hektor tappoi Akhilleuksen läheisen ystävän Patrokloksen, mikä sai Akhilleuksen palaamaan taistelukentälle kostamaan ystävänsä kuoleman. Akhilleus tappoi Hektorin ja veti tämän ruumista vaunuillaan Troijan muurien edessä.
Troijan hevonen ja kaupungin tuho
Sodan ratkaiseva hetki tuli, kun kreikkalaiset käyttivät ovelaa temppua valloittaakseen Troijan. He rakensivat valtavan puuhevosen, jonka sisälle piiloutui joukko sotilaita. Kreikkalaiset teeskentelivät vetäytyvänsä ja jättivät hevosen troijalaisten löydettäväksi.
Troijalaiset veivät hevosen kaupunkiinsa juhlistaakseen voittoaan. Yöllä kreikkalaiset sotilaat tulivat ulos hevosesta, avasivat kaupungin portit ja päästivät sisään muun kreikkalaisen armeijan, joka tuhosi Troijan.
Myöhemmät legendat ja vaikutukset
Troijan sodan tarinat ovat inspiroineet lukuisia myöhempiä teoksia, mukaan lukien roomalaisen runoilijan Vergiliuksen “Aeneis”. Sota ja sen sankarit ovat jääneet syvälle länsimaiseen kulttuuriperintöön ja ovat edelleen suosittuja aiheita kirjallisuudessa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.
Arkeologiset kaivaukset, erityisesti Heinrich Schliemannin 1870-luvulla tekemät löydöt, ovat vahvistaneet joidenkin Troijan sodan elementtien historialliset perustat.
Troijan sota on tarina kunnianhimosta, rakkaudesta, kostosta ja petoksesta, ja se tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan muinaiseen kreikkalaiseen maailmaan ja sen arvoihin (Encyclopedia Britannica) (World History Encyclopedia) (The HISTORY Channel) (Wikipedia) (British Museum).
