Tärkeät päivämäärät ja numerot
| Aika | Tapahtuma | Yksityiskohdat |
|---|---|---|
| 2011 | Syyrian kansannousu alkaa | Arabikevään innoittamat mielenosoitukset |
| 2011 | Vapaana Syyrian armeija (FSA) perustetaan | Kapinallisjoukkojen muodostuminen |
| 2012 | Aleppon taistelu | Suuria taisteluja Syyrian suurimmassa kaupungissa |
| 2013 | Kemialliset iskut Ghoutassa | Yli 1 400 kuollutta |
| 2014 | ISIS julistaa kalifaatin | Laajentuminen Syyrian ja Irakin alueille |
| 2015 | Venäjä liittyy sotaan | Ensimmäiset ilmaiskut kapinallisia vastaan |
| 2016 | Aleppon valtaus | Syyrian hallituksen merkittävä voitto |
| 2018 | Itä-Ghoutan piiritys | Hallituksen joukkojen voitto kapinallisista |
| 2019 | ISISin kalifaatin loppu | Viimeinen alueen menettäminen |
Johdanto
Syyrian sota on yksi 2000-luvun verisimmistä ja monimutkaisimmista konflikteista. Se alkoi vuonna 2011 osana laajempaa Arabikevään kansannousua, jossa syyrialaiset nousivat vastustamaan presidentti Bashar al-Assadin hallintoa.
Mitä aluksi oli rauhanomaisia mielenosoituksia, muuttui pian laajamittaiseksi sisällissodaksi, johon osallistui monia kansallisia ja kansainvälisiä osapuolia.
Sodan syyt ja alku
Arabikevät ja alkuperäiset mielenosoitukset
Vuonna 2011 Arabikevään innoittamana tuhannet syyrialaiset lähtivät kaduille vaatien poliittisia vapauksia, demokratiaa ja loppua Assadin perheen yli neljäkymmentä vuotta kestäneelle hallinnolle. Hallituksen väkivaltainen vastareaktio johti nopeasti tilanteen kärjistymiseen. [91†source]
Taloudelliset ja sosiaaliset jännitteet
Syyriassa vallitsi ennen sodan puhkeamista vakava taloudellinen ja sosiaalinen kriisi. Pitkittynyt kuivuus, korkea työttömyys ja laajalle levinnyt korruptio lisäsivät kansalaisten tyytymättömyyttä.
Sodan laajeneminen ja tärkeimmät tapahtumat
Ensimmäiset taistelut ja kapinallisryhmien muodostuminen
Kun hallituksen vastaiset mielenosoitukset tukahdutettiin väkivaltaisesti, monet mielenosoittajat tarttuivat aseisiin. Vuonna 2011 muodostettiin Vapaa Syyrian armeija (FSA), joka koostui pääosin hallituksen joukkojen loikkareista. Taistelut levisivät nopeasti eri puolille maata. [93†source]
Kemialliset iskut ja kansainvälinen reaktio
Vuonna 2013 Ghoutassa tapahtui sarja kemiallisia iskuja, joissa kuoli yli 1 400 ihmistä. Kansainvälinen yhteisö syytti iskuista Assadin hallintoa, mikä johti Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden suunnittelemiin sotilaallisiin toimenpiteisiin. [92†source]
ISIS ja kansainvälinen interventio
Sodan aikana myös terroristijärjestö ISIS nousi merkittäväksi tekijäksi vallaten suuria alueita Syyriassa ja Irakissa. Vuonna 2014 ISIS julisti kalifaatin ja alkoi laajamittaiset sotatoimet niin hallituksen joukkoja kuin kapinallisia vastaan. Tämä johti Yhdysvaltojen johtaman kansainvälisen koalition ilmaiskuihin ISISiä vastaan. [91†source][93†source]
Venäjän ja Iranin tuki Assadin hallinnolle
Venäjä liittyi konfliktiin syyskuussa 2015, kun se aloitti ilmaiskut Assadin hallinnon tueksi. Venäjän sotilaallinen tuki käänsi sodan kulun hallituksen eduksi. Myös Iran ja libanonilainen Hezbollah-militiajärjestö tukivat Assadin joukkoja. [91†source]
Humanitaarinen kriisi
Syyrian sota on aiheuttanut valtavan humanitaarisen kriisin. Yli 13 miljoonaa syyrialaista tarvitsee humanitaarista apua, ja yli 5,6 miljoonaa on paennut maasta. Konflikti on tuhonnut infrastruktuurin, ja monet alueet ovat elinkelvottomia jatkuvan väkivallan takia. [92†source]
Johtopäätös
Syyrian sota on esimerkki siitä, miten monimutkainen ja laajalle levinnyt konflikti voi syntyä sisäisistä ja ulkoisista jännitteistä.
Vaikka osa maasta on palautunut hallituksen valvontaan, monet alueet ovat edelleen konfliktin keskellä, ja humanitaarinen kriisi jatkuu. Kansainväliset ponnistelut rauhan aikaansaamiseksi ovat tähän mennessä olleet rajallisia, ja Syyrian kansa kärsii edelleen sodan seurauksista.
